LENA LASSILA Kiusaamisen monet kasvot ja Ajatuksia koulukiusaamisesta

Lena Lassila on mukana Meidän koulussa ei kiusata -hankkeessa ja hän kirjoitti teorialähtöisesti asiasta Pohjolan Sanomiin ja Kemi-Tornion kaupunkilehteen.

Kiusaamisen monet kasvot ja monet näkökulmat / Pohjolan sanomat 23.6.2014

Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian. 

Lapsi voi traumatisoitua monesta syystä ja oletusarvo on, että kiusaaja kiusaa jonkinasteisen oman traumakokemuksen vuoksi. Tällainen sosiaalinen kipukokemus ja  sen vahvuus riippuu ns. kiintymysmallista, joka on kehittynyt lapselle tärkeiden aikuisten luomana. John Bowlby puhuu näistä malleista ja turvallisen kiintymyksen pohjasta.  Sinänsä mielenkiintoista on se, että kiintymyssuhdevaurio olisi jopa puolella eurooppalaisesta väestöstä. Periaatteessa varsin yksinkertaiset kasvatukselliset ja tunnetaitopohjaiset läsnäolon hetket ja turvassa olemisen kokemukset tuottavat turvallisen kiintymysmallin. Kysymys ei ole tähtitieteellisestä monimutkaisesta yhtälöstä, turvallinen kiintymyssuhde ja sen kannatteleminen itsessä syntyy vanhempien ja lähiaikuisten huolenpidosta. Kiintymysmallit periytyvät; me toimimme herkästi juuri samoin omille lapsillemme, kuten vanhempamme ovat meitä kohtaan toimineet. Mikä tärkeintä! Turvattoman kiintymyssuhteen voi korjata, siihen voi vaikuttaa. Meidän ei tarvitse jatkaa ”samaa rataa” sukulinjassa, vaan voimme muuttaa toimintatapojamme. Näin myös antaa paremman ”työkalupakin” ongelmatilanteisiin lapsellemme.

Kiusaaja ei todennäköisesti reagoi kiusatessaan pelkästään siihen, että joku on ärsyttävä tai hankala, kiusaaja kiusaa, koska kiusatussa on esimerkiksi jotain samankaltaista kuin jossakin kiusaajan omassa elämässä olleessa haastavassa tapahtumassa. Joku äkillisen odottamattoman väkivallan käyttäjä täysin tuntematonta kohtaan reagoi johonkin tilanteessa olevaan samankaltaisuuteen, puhutaan tunnemuistosta.
Kiusaajalla  on todennäköisesti myös pitkittynyt stressireaktio, joka syntyy tilanteissa, joissa kiusaaja kokee turvattomuutta.

Aivoteknisestihän aivomme skannaavat kaiken aikaa, olemmeko turvassa. Puhutaan vähän stressihormonista, kortisolista. Sillä on vahva osuus pako/taistelureaktiossa. Yllättävät ja ahdistavat tilanteet laukaisevat elimistössä reaktion, jossa verenkiertoon pääsee reilumpi annos kortisolia; tarkoitus on valmistaa keho pakoon tai taistelemaan, energiataso nousee huomattavasti, kipukynnys alenee, immuunipuolustuskin valmistautuu vahvasti. Kortisolin tarkoitus on auttaa meitä selviämään stressitilanteesta. Kortisolitaso laskee nopeasti, MUTTA jos yhteinen huolenaiheemme kiusaaja/kiusattu lapsi joutuu jatkuvat kortisolitykityksen keskelle, hänen fyysinen terveytensäkin on uhattuna. Psykosomaattinen oireilu on tavallista tämän päivän koululaisillemme.

Mitä me voimme tehdä koulukiusaamisen kitkemiseksi? Stressireaktion/tunnepiikin aikana aivot eivät ota vastaan uutta informaatiota, uuden oppiminen estyy, muistitoimintoihin liittyvät taidot heikkenevät reaktion aikana, toiminnan ohjaustaidot heikkenevät. Haastavissa tunnetilareaktioissa palautumisaika voi olla pitkä. Lisäksi tunnetilat tarttuvat, yksi haastavassa tunnetilassa oleva voi saada aikaan koko luokkaan haastavan tunnetilan. Aikuisilla on tässäkin mahdottoman tärkeä rooli! Käytän nimitystä laumanjohtaja ja tarkoitan sillä huoltajaa/opettajaa/avustajaa/harrastustoiminnan ohjaajaa, laumanjohtajan tunnetila on merkittävässä roolissa. EASEL ® -viitekehyksen mukaisesti hyvä kysymys on ”Mitä tunnetiloja aktivoidaan minun vahtivuorollani?” Me jokainen aikuinen kannamme vastuuta omalla vahtivuorollamme.

Kortisolille on olemassa vastalääke, se on oksitosiini, huolenpidon kautta syntyvä ”pelonlievittäjä”-aine. Sitä erittyy mm. aivolisäkkeestä verenkiertoon. Oksitosiini näyttäisi lisäävän luottamusta toisiin ihmisiin ja vaikuttaa halukkuuteen hyväksyä ihmisten välisen vuorovaikutuksen mukanaan tuomat mahdolliset sosiaaliset riskit. Oksitosiiniä erittyy siis verenkiertoon riittävän hoivan kautta. Lyhyesti ajateltuna ja pääteltynä hyvä huolenpito ja huolenpidon kokemus ehkäisee lapsen ja aikuisen stressitason nousua. Kun emme ole uhattuna ja meillä on riittävä kokemus turvasta, pystymme käyttämään ongelmanratkaisutaitoja.

Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi lapsi tarvitsee aikuisen apua. Vanhemmat opettavat lapselleen monia erilaisia taitoja niin sosiaalisessa ympäristössä kuin muissakin arkisissa tilanteissa toimimiseen. Erilaisten tunteiden käsittely ja sanoittaminen on tärkeä osa lapsen kasvun prosessia, lapsilla ei ole välttämättä joko tietotaitoa tai ymmärrystä suhtautua erilaisiin tunnetiloihin tilanteeseen sopivalla tavalla. Fakta asia on kuitenkin se, että jokaisen meidän elämässä on epäreiluja ja ikäviäkin tilanteita ja kohtaamisia, niihin pitää oppia suhtautumaan myötätuntoisesti ja hyväksyvästi. Turhautumisen sietäminenkin on tärkeä elämäntaito.

 

Ajatuksia koulukiusaamisesta / Kemi-Tornion kaupunkilehti 26.6.2014

Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian. 
Omassa työssäni olen tavannut kiusaamisprosessin kaikki osapuolet. Olen tavannut lamaantuneita kiusattuja, kiusaajia, vanhempia, opettajia. Kaikki voimme helposti kuvitella, miten vakavasta asiasta on kysymys. Lamaannus, joka koskettaa kaikkia osapuolia on voimattomuuden tila, joka syntyy pitkäaikaisen stressin tuotteena. Syyllisyyden tunne, häpeä ja voimattomuus ovat aivan jokaisessa tunnistettava tila. Olen huomannut, että itse asiassa kiusaaja ei osaa usein itsekään nimetä, miksi joku tietty ihminen tulee kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamisessa keskeinen tuntemus on turvattomuus ja terapiassa omassa työssäni juuri tämä on keskeinen teema. Mistä turvattomuuden kokemus alun perin syntyi ja miksi se aktivoituu tietyissä tilanteissa; välitunnilla, leikkipuistossa…, mikä on se yhteinen nimittäjä niille kiusaamisen näyttämöille. Miten me voimme kokemuksellisesti kokea turvan tunteen sellaisissakin tilanteissa, missä aikuinen ei ole paikalla huolehtimassa ja missä vaiheessa lapsi oppii kantamaan turvan kokemusta mukanaan. Veikkaan, että lähes jokaisella kiusaajalla on traumaperäinen ja uhkaavasti traumaksi muuntautuva sosiaalinen kipukokemus, sen tunnistaminen on todella tärkeää. Me vanhemmat saamme opettaa lapsillemme monia erilaisia taitoja niin sosiaalisessa ympäristössä kuin muissakin tilanteissa. Ja meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta lapsistamme omalla ”vahtivuorollamme”; vanhemmat kotona, koulussa opettaja, mummolassa isovanhemmat, harrastustoiminnoissa ohjaajat.

Lena Lassila,
toimintaterapeutti
EASEL ® COACH, Työnohjaaja STOry
Mindfulness-ohjaaja

 

Torniolaiset yritykset tukemassa Meidän Koulussa Ei Kiusata hanketta

Kiitos aktiivisten Torniolaisten yritysten olemme saavuttaneet ensimmäisen tavoitteen eli 5.000 € rajapyykin :)

Kiusaaminen koskettaa meitä jokaista omalla tavallaan, mikä näkyy yhteyden ottoina ja lahjoituksina hankkeellemme. Koleasta kesästä huolimatta jatkamme sinnikkäästi aloittamaamme tyotömme ja toivomme uusia toimijoita mukaan koko ajan niin yksityisiä henkilöitä kuin yrityksiä.

Kokoonnumme joka tiistai kesän ajan Perheiden talossa, Kemintie 3, Tornio klo 17-20 ideoimaan, suunnittelemaan tulevaa sekä valmistamme kannatustuotteitamme eli iki-ihania pöllöjä.

KAIKKI HYVÄFIILIKSEN HYVÄNTEKEVÄISYYS-JUMPPAMARATONILLE PERJANTAINA 13.6 KLO:16.00-20.00

KAIKKI PERJANTAINA 13.6 HYVÄFIILIKSEN HYVÄNTEKEVÄISYYS-JUMPPAMARATONILLE KLO:16.00-20.00!! Paikalla myös Meidän Koulussa EI Kiusata-hankkeen esittely ja kannatustuotteiden (pöllokännykkäpussit, avaimenperät ja iki-ihanat pöllötyynyt) myyntiä! Arpoja myös myynnissä:palkintoina 1kk kortti Hyväfiilikseen (sali & jumpat) ja kehonkoostumusmittaus-lahjakortti. TULE SIEKI!!

LIIKUNTAKESKUS HYVÄFIILIS OY MUKANA MEIDÄN KOULUSSA EI KIUSATA-HANKKEESSA

Omistajat:  Sanna Vanhapiha, Krista Konttajärvi ja Arvi Kolehmainen

Yhteistyötä tärkeän asian puolesta: Tornion koulujen vanhemmat ry:n Pauliina Kasala ja Kati Nevala sekä HyväFiiliksen Arvi Kolehmainen ja Sanna Vanhapiha

Haluamme yrityksenä sekä totta kai vanhempina olla mukana tukemassa erittäin tärkeää hanketta koulukiusaamista vastaan. Mietimme keväällä, millä lailla olisimme hyväntekeväisyydessä mukana ja kun tämä Tornion koulujen vanhemmat ry:n Meidän Koulussa EI Kiusata-hanke meille selvisi, tiesimme heti, minne tukemme annamme.

Meillä kaikilla omistajilla on kouluikäiset lapset, joten aihe koskettaa meitä kaikkia. Koulukiusaus on valitettavan yleistä, eikä sitä välttämättä heti koulussa ja luokassa huomata. Kiusaaminen voi valitettavasti jatkua vielä kouluajan ulkopuolellakin. Leikkimielinen nimittely/kiusoittelu voi johtaa äärimmäisyyksissään jopa fyysiseen kontaktiin. Joissakin tapauksissa itse kiusaaja ei edes tiedosta kiusaavansa, vaan pitää sitä leikkinä. Kiusauksella voi kuitenkin olla todella pitkäkantoiset seuraukset ja se voi pilata lapsen elämän pitkäksi aikaa ja vaikuttaa myös aikuiselämään.

Liikuntakeskuksessamme on huomioitu myös lapset ja lasten liikkuminen. Ryhmissä pyrimme ohjaamaan ja opastamaan lapsia oikeanlaiseen käyttäytymiseen. Luomme lapsille mahdollisuuksia kokea liikunnan avulla elämyksiä ja onnistumisen tunteita. Lasten (5-12v) omia ryhmiä ovat sportti/liikuntakerhot sekä lasten tankovoimistelu ja rengastrapetsi-kerhot. Meidän mielestä kaikenlainen kiusoittelu/nimittely ei ole soveliasta käyttäytymistä. Varhainen puuttuminen asiaan ja ennaltaehkäisevä työ (juuri nämä MeKEKi:n kaltaiset hankkeet) ovat tärkeitä askelia kiusaamisen vähentämiseen ja jopa poistamiseen kouluista.

Mietimme keinoja, miten voisimme olla mukana hankkeessa. Päätimme järjestää salillamme ilmaisen HYVÄNTEKEVÄISYYS JUMPPAMARATONIN perjantaina 13.6 KLO.16.00-20.00. Päivän aikana on lisäksi huipputarjouksia sali -ja ryhmäliikuntakorteista sekä muista palveluista ja tuotteista.  Tarjoamme kaikille asiakkaille kahvit ja pientä purtavaa. Lahjoitamme kyseisen päivän tuotosta osan ”Meidän koulussa ei kiusata”- hankkeelle.

Liikuntakeskuksessamme on myös hankkeen keräyslipas, johon asiakkaamme voivat halutessaan antaa henkilökohtaisen lahjoituksen. Lippaan tuotto lähtee lyhentämättömänä hankkeen hyväksi. Olemme myös mukana hankkeen syksyn avajaistapahtumassa.

                                                                                  

Toivotamme kaikki tervetulleeksi perjantaina 13.6. Hyväntekeväisyys Jumppamaratonille klo 16.00-20.00. Silloin on oiva mahdollisuus tulla kokeilemaan ilmaiseksi eri liikuntamuotoja sekä tulla tutustumaan kuntosalillemme tai vaikka vain kahville ja samalla tukemaan MeKEKi-hanketta.

Terveisin: Sanna, Krista ja Arvi 

Tanssikoulu STAGE mukana Meidän Koulussa EI Kiusata-hankkeessa EI YHTÄÄN SANAA – tanssilla

EI YHTÄÄN SANAA:Tanssikoulu STAGE:n On STAGE –show viikonlopun (24.-25.5.14) jälkeisiä vakavampia mietteitä

”Ei yhtään sanaa”. Tanssijat Show 11-12-vuotiaat, koreografia Merja Hamari. Kuva: Pia Kusmin

Tanssimme sielumme syvyyksistä. Annoimme tunteita laidasta laitaan. Iloa, surua, vihaa ja rakkautta.  Myös satua ja mystiikkaa. Olimme haltijoita, jääkuningattaria, röllejä ja Varis Hiltoneita. Tanssin kautta saimme olla hetken tähtiä, jota salintäyteinen yleisö tuli katsomaan. 

Viikonlopun aikana saimme kokea sitä riemua, mihin tanssijamme, niin ujot ja hiljaiset kuin vilkkaat ja räväkätkin taipuivat. Moni voitti pelkonsa, ylsi suoritukseen, jota ei ehkä ollut nähty lukukauden aikana. Tunsi kuuluvansa porukkaan, joka puhalsi yhteen hiileen ja antoi jokaisen loistaa omilla ehdoillaan. Ohjaajat olivat ylpeitä omista oppilaistaan. Koko koulu oli ylpeä itsestään.

Tanssi on meidän tapamme vaikuttaa asioihin.  Myös epäkohtiin.  Tanssi antaa paljon ja suojaa monelta. Se on terve ja kurinalainen, hyviin käytöstapoihin opettava harrastus, jossa saa mahtavan koordinaatio-, venyvyys-, ja voimapohjan keholleen, puhumattakaan eläytymis- ja esiintymiskyvystä ja rohkeudesta.  Tanssissa saamme ilmaista tunteita laidasta laitaan.

Monelle katsojalle jäi mieleen lasten show:ssa nähty 11-12 –vuotiaiden showtanssijoiden esitys EI YHTÄÄN SANAA,  joka kertoi hienovaraisella tavalla kiusaamisesta.  Hetkeäkään epäröimättä Emma uskalsi ottaa kiusatun roolin ja sai eläytymisellään monen silmät kyyneliin. Tanssi ei ole raju, eikä ilkeä. Ei tönitä, ei haukuta, eikä ilveillä. Kauniin hiljaisesti jätetään syrjään, katsotaan pois.  Jo harjoituksissa aisti sen, että nuoret tanssijat olivat tosissaan mukana. Ei pelkällä vartalolla, vaan syvältä sisimmästä asti.  Saimme puhua tärkeästä asiasta kehomme kielellä.

STAGE:n yksi ylimmistä säännöistä on, että toisille pitää olla ystävällinen. Korostamme tunneilla, että kukaan tanssija ei kiusaa ketään.  Jokainen erilainen persoona on yhteisömme rikkaus.  Haluamme olla yksi niistä tahoista, jotka tukevat lasten ja nuorten itsetuntoa ja uskallusta olla oma itsensä ja uskallusta myös puolustaa heikompaa.  Haluamme olla mukana tukemassa hanketta, joka tekee töitä kiusaamisen lopettamiseksi ja toivomme mahdollisimman monia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä mukaan.  EI YHTÄÄN SANAA –koreografia nähdään syksymmällä projektin yhteydessä.

Tekstin kirjoittanut:Merja Hamari