20.10.2014 Duudsonien (HP & Jarppi) iltashow:n liput myyntiin tänään

Duudsoneista Jarppi & HP tulevat heti syysloman jälkeisenä maanantaina 20.10.2014 pitämään kaikille Tornion peruskoululaisille kiusaamisen vastaisen luennon. Samana päivänä Tornion koulujen vanhemmat ry järjestää koko perheen viihteellisen iltatapahtuman, jonka teemana on kiusaamisen vastustaminen. Illan ohjelmassa on muun muassa lasten- ja nuorten bändiä, tanssiesityksiä. Duudsoneiden iltapläjäys sekä tietysti tanssimme yhteisesti zumba-haasteen.
Liput iltaan ovat ennakkomyynnissä Arnolds, Rajalla kauppakeskuksessa sekä Peliketut ky:ssä, Kemintie 4, Tornio. Kemissä lippuja myy CityMarket. Lippuja tulee myyntiin 1.000 kpl. Ennakkomyynti kestää 15.9.-18.10.2014 tai niin kauan kuin lippuja riittää. Mikäli lippuja jää ennakkomyynnistä yli, myydään loput liput tapahtumana päivänä 20.10.2014 tapahtumapaikan ovelta klo 17 lähtien.

Kultakutri ja kolme pöllöä

Pöllönukketeatteri Kivirannan koululla Messissä

ma 22.9. klo 18.00

Sisäänpääsymaksu 3e (sis. kahvi/mehutarjoilun+pullan)

Mekekin tutut pöllöt lentelevät tuttuihin satuihin.

Kolme pientä satua kahvin hinnalla J

Tule paikalle ajoissa tai osta lippusi kahta tuntia aikaisemmin, paikkoja on rajoitetusti.

Tervetuloa!

Zumbaamalla kiusaamista vastaan

MASSATANSSI-HAASTE:

Yksi näkyvistä keinoista nostaa tärkeää ja vakavaa asiaa esille on massatanssi, joka lanseerattiin yleisölle sunnuntaina 7.9. BodyCenterissä. Cheekin Äärirajoille -biisiin on Hanna Pölkky tehnyt tanssikoreografian. Massatanssia voi yhdessä harjoitella esimerkiksi Kokkishölkässä 25.9 tai Kivirannalla toteutettavassa Unicef-kävelytapahtumassa 26.9. Toki kotona voi myös yksin tai yhdessä perheen kanssa harjoitella.Tanssi tanssitaan yhteisenä massatanssina hankkeen iltatapahtumassa 20. lokakuuta 2014.
Ja ei kun treenaamaan!!

https://www.youtube.com/watch?v=HGXxd2qKPgc&feature=youtu.be&list=UUenxwF3Ti_USiPww5PERlZA

BODY CENTER MUKANA MEIDÄN KOULUSSA EI KIUSATA-HANKKEESSA

Kaikki me aikuiset tiedämme kuinka lapsena koetut asiat heijastuvat nykyhetkeen ja ovat jättäneet meihin jälkensä niin hyvässä kuin pahassa. On surullista lukea lehdistä kuinka vakavat ja pitkäaikaiset seuraukset koulukiusaamisella voi olla ja kuinka ne voivat vaikuttaa minäkuvaan koko loppuelämäksi. Kiusaajat eivät itse välttämättä edes tajua, kuinka ison vahingon he voivat toiminnallaan aiheuttaa.

BC:n henkilökunnassa suurimmalla osalla on omia lapsia, lapsiamme on kiusattu, ja ovatpa ne omat lapset itsekin joskus syyllistyneet kiusaamiseen. Joka päivä toivomme että lapsillamme niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin olisi hyvä ja turvallinen olla ja siinä meillä aikuisilla on iso rooli. On ensisijaisen tärkeää, että sellaiset projektit kuin Meidän Koulussa EI Kiusata-hanke (MeKEKi) ovat olemassa ja BC:llä on kunnia olla projektissa mukana!

Koulukiusaamista on aina ollut ja sen kitkemiseksi resursseista on pulaa joten on mahtavaa että asiaan on tartuttu myös Tornion koulujen vanhempainyhdistyksien toimesta. Ja mikä tekee siitä erityisen hienoa, on se, että se tapahtuu paikallisesti, paikallisten ihmisten voimin. Valtakunnallisestikin asia on tapetilla, kun itse Presidentti Niinistökin kiitteli rohkeaa nuorta miestä joka oli puuttunut kiusaamiseen bussissa. Se vasta onkin jotain, mistä me kaikki, niin lapset kuin aikuisetkin voisimme ottaa mallia!

Hyvinvointiyrityksenä Body Centerin tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja jaksamista kotona, sekä tuoda iloa ja väriä elämään. Oli selvää, että lähtisimme mukaan hankkeeseen kerätäksemme pottiin mahdollisimman ison summan rahaa vanhempainyhdistyksen ja sitä kautta koulukiusaamisen lopettamisen hyväksi.

Sen kunniaksi järjestämme SUNNUNTAINA 7.9.  KLO:15.00-20.00 PÖLLÖMARATONIN MeKeKi-hankkeen merkeissä ja kutsumme kaikki jumppaamaan yhdessä ilon kautta tekemisen meiningillä ja FLOWlla! Haastamme myös koulut yhdessä vanhempainyhdistysten kanssa opettelemaan yhteisen koreografian Cheekin Äärirajoilla-kappaleeseen, joka huipentuu massatanssiin Duudsonien vieraillessa Torniossa 20.10.2014.
BC lahjoittaa hankkeelle kannatussumman ja myös kaikki jumpanvetäjät ovat lupautuneet lahjoittamaan ryhmänvetopalkkionsa samaan pottiin.

Nimi PöllöMaraton juontaa juurensa Tornion koulujen vanhemmat ry:n myymistä MeKeKi-kannatuspöllöistä, joita jumppaajat voivat halutessaan ostaa sunnuntaina BC HyvinvointikeskuksestA Tornion Öömannilta ja tukea näin omalta osaltaan tärkeää hanketta. Body Centerissä on myös hankkeen keräyslipas, johon asiakkaamme voivat halutessaan antaa henkilökohtaisen lahjoituksen. Lippaan tuotto menee lyhentämättömänä hankkeen hyväksi.

BC:n henkilökunta toivottaa kaikki sankoin joukoin pöllöilemään, jumppaamaan tai muuten vain piipahtamaan hyvän asian puolesta! Tarjoamme palautusjuomat ja pikku naposteltavaa BC:n piikkiin ja ovet ovat avoinna kaikille sunnuntaina klo 15-20, niin asiakkaillemme kuin kaikille muillekin!

Ystävällisin terveisin BC:n henkilökunta

LENA LASSILA Kiusaamisen monet kasvot ja Ajatuksia koulukiusaamisesta

Lena Lassila on mukana Meidän koulussa ei kiusata -hankkeessa ja hän kirjoitti teorialähtöisesti asiasta Pohjolan Sanomiin ja Kemi-Tornion kaupunkilehteen.

Kiusaamisen monet kasvot ja monet näkökulmat / Pohjolan sanomat 23.6.2014

Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian. 

Lapsi voi traumatisoitua monesta syystä ja oletusarvo on, että kiusaaja kiusaa jonkinasteisen oman traumakokemuksen vuoksi. Tällainen sosiaalinen kipukokemus ja  sen vahvuus riippuu ns. kiintymysmallista, joka on kehittynyt lapselle tärkeiden aikuisten luomana. John Bowlby puhuu näistä malleista ja turvallisen kiintymyksen pohjasta.  Sinänsä mielenkiintoista on se, että kiintymyssuhdevaurio olisi jopa puolella eurooppalaisesta väestöstä. Periaatteessa varsin yksinkertaiset kasvatukselliset ja tunnetaitopohjaiset läsnäolon hetket ja turvassa olemisen kokemukset tuottavat turvallisen kiintymysmallin. Kysymys ei ole tähtitieteellisestä monimutkaisesta yhtälöstä, turvallinen kiintymyssuhde ja sen kannatteleminen itsessä syntyy vanhempien ja lähiaikuisten huolenpidosta. Kiintymysmallit periytyvät; me toimimme herkästi juuri samoin omille lapsillemme, kuten vanhempamme ovat meitä kohtaan toimineet. Mikä tärkeintä! Turvattoman kiintymyssuhteen voi korjata, siihen voi vaikuttaa. Meidän ei tarvitse jatkaa ”samaa rataa” sukulinjassa, vaan voimme muuttaa toimintatapojamme. Näin myös antaa paremman ”työkalupakin” ongelmatilanteisiin lapsellemme.

Kiusaaja ei todennäköisesti reagoi kiusatessaan pelkästään siihen, että joku on ärsyttävä tai hankala, kiusaaja kiusaa, koska kiusatussa on esimerkiksi jotain samankaltaista kuin jossakin kiusaajan omassa elämässä olleessa haastavassa tapahtumassa. Joku äkillisen odottamattoman väkivallan käyttäjä täysin tuntematonta kohtaan reagoi johonkin tilanteessa olevaan samankaltaisuuteen, puhutaan tunnemuistosta.
Kiusaajalla  on todennäköisesti myös pitkittynyt stressireaktio, joka syntyy tilanteissa, joissa kiusaaja kokee turvattomuutta.

Aivoteknisestihän aivomme skannaavat kaiken aikaa, olemmeko turvassa. Puhutaan vähän stressihormonista, kortisolista. Sillä on vahva osuus pako/taistelureaktiossa. Yllättävät ja ahdistavat tilanteet laukaisevat elimistössä reaktion, jossa verenkiertoon pääsee reilumpi annos kortisolia; tarkoitus on valmistaa keho pakoon tai taistelemaan, energiataso nousee huomattavasti, kipukynnys alenee, immuunipuolustuskin valmistautuu vahvasti. Kortisolin tarkoitus on auttaa meitä selviämään stressitilanteesta. Kortisolitaso laskee nopeasti, MUTTA jos yhteinen huolenaiheemme kiusaaja/kiusattu lapsi joutuu jatkuvat kortisolitykityksen keskelle, hänen fyysinen terveytensäkin on uhattuna. Psykosomaattinen oireilu on tavallista tämän päivän koululaisillemme.

Mitä me voimme tehdä koulukiusaamisen kitkemiseksi? Stressireaktion/tunnepiikin aikana aivot eivät ota vastaan uutta informaatiota, uuden oppiminen estyy, muistitoimintoihin liittyvät taidot heikkenevät reaktion aikana, toiminnan ohjaustaidot heikkenevät. Haastavissa tunnetilareaktioissa palautumisaika voi olla pitkä. Lisäksi tunnetilat tarttuvat, yksi haastavassa tunnetilassa oleva voi saada aikaan koko luokkaan haastavan tunnetilan. Aikuisilla on tässäkin mahdottoman tärkeä rooli! Käytän nimitystä laumanjohtaja ja tarkoitan sillä huoltajaa/opettajaa/avustajaa/harrastustoiminnan ohjaajaa, laumanjohtajan tunnetila on merkittävässä roolissa. EASEL ® -viitekehyksen mukaisesti hyvä kysymys on ”Mitä tunnetiloja aktivoidaan minun vahtivuorollani?” Me jokainen aikuinen kannamme vastuuta omalla vahtivuorollamme.

Kortisolille on olemassa vastalääke, se on oksitosiini, huolenpidon kautta syntyvä ”pelonlievittäjä”-aine. Sitä erittyy mm. aivolisäkkeestä verenkiertoon. Oksitosiini näyttäisi lisäävän luottamusta toisiin ihmisiin ja vaikuttaa halukkuuteen hyväksyä ihmisten välisen vuorovaikutuksen mukanaan tuomat mahdolliset sosiaaliset riskit. Oksitosiiniä erittyy siis verenkiertoon riittävän hoivan kautta. Lyhyesti ajateltuna ja pääteltynä hyvä huolenpito ja huolenpidon kokemus ehkäisee lapsen ja aikuisen stressitason nousua. Kun emme ole uhattuna ja meillä on riittävä kokemus turvasta, pystymme käyttämään ongelmanratkaisutaitoja.

Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi lapsi tarvitsee aikuisen apua. Vanhemmat opettavat lapselleen monia erilaisia taitoja niin sosiaalisessa ympäristössä kuin muissakin arkisissa tilanteissa toimimiseen. Erilaisten tunteiden käsittely ja sanoittaminen on tärkeä osa lapsen kasvun prosessia, lapsilla ei ole välttämättä joko tietotaitoa tai ymmärrystä suhtautua erilaisiin tunnetiloihin tilanteeseen sopivalla tavalla. Fakta asia on kuitenkin se, että jokaisen meidän elämässä on epäreiluja ja ikäviäkin tilanteita ja kohtaamisia, niihin pitää oppia suhtautumaan myötätuntoisesti ja hyväksyvästi. Turhautumisen sietäminenkin on tärkeä elämäntaito.

 

Ajatuksia koulukiusaamisesta / Kemi-Tornion kaupunkilehti 26.6.2014

Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian. 
Omassa työssäni olen tavannut kiusaamisprosessin kaikki osapuolet. Olen tavannut lamaantuneita kiusattuja, kiusaajia, vanhempia, opettajia. Kaikki voimme helposti kuvitella, miten vakavasta asiasta on kysymys. Lamaannus, joka koskettaa kaikkia osapuolia on voimattomuuden tila, joka syntyy pitkäaikaisen stressin tuotteena. Syyllisyyden tunne, häpeä ja voimattomuus ovat aivan jokaisessa tunnistettava tila. Olen huomannut, että itse asiassa kiusaaja ei osaa usein itsekään nimetä, miksi joku tietty ihminen tulee kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamisessa keskeinen tuntemus on turvattomuus ja terapiassa omassa työssäni juuri tämä on keskeinen teema. Mistä turvattomuuden kokemus alun perin syntyi ja miksi se aktivoituu tietyissä tilanteissa; välitunnilla, leikkipuistossa…, mikä on se yhteinen nimittäjä niille kiusaamisen näyttämöille. Miten me voimme kokemuksellisesti kokea turvan tunteen sellaisissakin tilanteissa, missä aikuinen ei ole paikalla huolehtimassa ja missä vaiheessa lapsi oppii kantamaan turvan kokemusta mukanaan. Veikkaan, että lähes jokaisella kiusaajalla on traumaperäinen ja uhkaavasti traumaksi muuntautuva sosiaalinen kipukokemus, sen tunnistaminen on todella tärkeää. Me vanhemmat saamme opettaa lapsillemme monia erilaisia taitoja niin sosiaalisessa ympäristössä kuin muissakin tilanteissa. Ja meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta lapsistamme omalla ”vahtivuorollamme”; vanhemmat kotona, koulussa opettaja, mummolassa isovanhemmat, harrastustoiminnoissa ohjaajat.

Lena Lassila,
toimintaterapeutti
EASEL ® COACH, Työnohjaaja STOry
Mindfulness-ohjaaja