sunnuntai 14. syyskuuta 2014
20.10.2014 Duudsonien (HP & Jarppi) iltashow:n liput myyntiin tänään
Duudsoneista Jarppi & HP tulevat heti syysloman jälkeisenä maanantaina 20.10.2014 pitämään kaikille Tornion peruskoululaisille kiusaamisen vastaisen luennon. Samana päivänä Tornion koulujen vanhemmat ry järjestää koko perheen viihteellisen iltatapahtuman, jonka teemana on kiusaamisen vastustaminen. Illan ohjelmassa on muun muassa lasten- ja nuorten bändiä, tanssiesityksiä. Duudsoneiden iltapläjäys sekä tietysti tanssimme yhteisesti zumba-haasteen.
Liput iltaan ovat ennakkomyynnissä Arnolds, Rajalla kauppakeskuksessa sekä Peliketut ky:ssä, Kemintie 4, Tornio. Kemissä lippuja myy CityMarket. Lippuja tulee myyntiin 1.000 kpl. Ennakkomyynti kestää 15.9.-18.10.2014 tai niin kauan kuin lippuja riittää. Mikäli lippuja jää ennakkomyynnistä yli, myydään loput liput tapahtumana päivänä 20.10.2014 tapahtumapaikan ovelta klo 17 lähtien.
perjantai 12. syyskuuta 2014
Kultakutri ja kolme pöllöä
Pöllönukketeatteri Kivirannan koululla
Messissä
ma 22.9. klo
18.00
Sisäänpääsymaksu 3e (sis.
kahvi/mehutarjoilun+pullan)
Mekekin tutut pöllöt
lentelevät tuttuihin satuihin.
Kolme pientä satua
kahvin hinnalla J
Tule paikalle ajoissa
tai osta lippusi kahta tuntia aikaisemmin, paikkoja on rajoitetusti.
Tervetuloa!
keskiviikko 10. syyskuuta 2014
Zumbaamalla kiusaamista vastaan
MASSATANSSI-HAASTE:
Yksi näkyvistä keinoista nostaa tärkeää ja vakavaa asiaa esille on massatanssi, joka lanseerattiin yleisölle sunnuntaina 7.9. BodyCenterissä. Cheekin Äärirajoille -biisiin on Hanna Pölkky tehnyt tanssikoreografian. Massatanssia voi yhdessä harjoitella esimerkiksi Kokkishölkässä 25.9 tai Kivirannalla toteutettavassa Unicef-kävelytapahtumassa 26.9. Toki kotona voi myös yksin tai yhdessä perheen kanssa harjoitella.Tanssi tanssitaan yhteisenä massatanssina hankkeen iltatapahtumassa 20. lokakuuta 2014.
Ja ei kun treenaamaan!!
https://www.youtube.com/watch?v=HGXxd2qKPgc&feature=youtu.be&list=UUenxwF3Ti_USiPww5PERlZA
Yksi näkyvistä keinoista nostaa tärkeää ja vakavaa asiaa esille on massatanssi, joka lanseerattiin yleisölle sunnuntaina 7.9. BodyCenterissä. Cheekin Äärirajoille -biisiin on Hanna Pölkky tehnyt tanssikoreografian. Massatanssia voi yhdessä harjoitella esimerkiksi Kokkishölkässä 25.9 tai Kivirannalla toteutettavassa Unicef-kävelytapahtumassa 26.9. Toki kotona voi myös yksin tai yhdessä perheen kanssa harjoitella.Tanssi tanssitaan yhteisenä massatanssina hankkeen iltatapahtumassa 20. lokakuuta 2014.
Ja ei kun treenaamaan!!
https://www.youtube.com/watch?v=HGXxd2qKPgc&feature=youtu.be&list=UUenxwF3Ti_USiPww5PERlZA
keskiviikko 3. syyskuuta 2014
BODY CENTER MUKANA MEIDÄN KOULUSSA EI KIUSATA-HANKKEESSA
Kaikki me aikuiset tiedämme kuinka lapsena koetut asiat heijastuvat nykyhetkeen ja ovat jättäneet meihin jälkensä niin hyvässä kuin pahassa. On surullista lukea lehdistä kuinka vakavat ja pitkäaikaiset seuraukset koulukiusaamisella voi olla ja kuinka ne voivat vaikuttaa minäkuvaan koko loppuelämäksi. Kiusaajat eivät itse välttämättä edes tajua, kuinka ison vahingon he voivat toiminnallaan aiheuttaa.
BC:n henkilökunnassa suurimmalla osalla on omia lapsia, lapsiamme on kiusattu, ja ovatpa ne omat lapset itsekin joskus syyllistyneet kiusaamiseen. Joka päivä toivomme että lapsillamme niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin olisi hyvä ja turvallinen olla ja siinä meillä aikuisilla on iso rooli. On ensisijaisen tärkeää, että sellaiset projektit kuin Meidän Koulussa EI Kiusata-hanke (MeKEKi) ovat olemassa ja BC:llä on kunnia olla projektissa mukana!
Koulukiusaamista on aina ollut ja sen kitkemiseksi resursseista on pulaa joten on mahtavaa että asiaan on tartuttu myös Tornion koulujen vanhempainyhdistyksien toimesta. Ja mikä tekee siitä erityisen hienoa, on se, että se tapahtuu paikallisesti, paikallisten ihmisten voimin. Valtakunnallisestikin asia on tapetilla, kun itse Presidentti Niinistökin kiitteli rohkeaa nuorta miestä joka oli puuttunut kiusaamiseen bussissa. Se vasta onkin jotain, mistä me kaikki, niin lapset kuin aikuisetkin voisimme ottaa mallia!
Sen kunniaksi järjestämme SUNNUNTAINA 7.9. KLO:15.00-20.00 PÖLLÖMARATONIN MeKeKi-hankkeen merkeissä ja kutsumme kaikki jumppaamaan yhdessä ilon kautta tekemisen meiningillä ja FLOWlla! Haastamme myös koulut yhdessä vanhempainyhdistysten kanssa opettelemaan yhteisen koreografian Cheekin Äärirajoilla-kappaleeseen, joka huipentuu massatanssiin Duudsonien vieraillessa Torniossa 20.10.2014.
BC lahjoittaa hankkeelle kannatussumman ja myös kaikki jumpanvetäjät ovat lupautuneet lahjoittamaan ryhmänvetopalkkionsa samaan pottiin.
Nimi PöllöMaraton juontaa juurensa Tornion koulujen vanhemmat ry:n myymistä MeKeKi-kannatuspöllöistä, joita jumppaajat voivat halutessaan ostaa sunnuntaina BC HyvinvointikeskuksestA Tornion Öömannilta ja tukea näin omalta osaltaan tärkeää hanketta. Body Centerissä on myös hankkeen keräyslipas, johon asiakkaamme voivat halutessaan antaa henkilökohtaisen lahjoituksen. Lippaan tuotto menee lyhentämättömänä hankkeen hyväksi.
BC:n henkilökunta toivottaa kaikki sankoin joukoin pöllöilemään, jumppaamaan tai muuten vain piipahtamaan hyvän asian puolesta! Tarjoamme palautusjuomat ja pikku naposteltavaa BC:n piikkiin ja ovet ovat avoinna kaikille sunnuntaina klo 15-20, niin asiakkaillemme kuin kaikille muillekin!
Ystävällisin terveisin BC:n henkilökunta
perjantai 27. kesäkuuta 2014
LENA LASSILA Kiusaamisen monet kasvot ja Ajatuksia koulukiusaamisesta
Lena Lassila on mukana Meidän koulussa ei kiusata -hankkeessa ja hän kirjoitti teorialähtöisesti asiasta Pohjolan Sanomiin ja Kemi-Tornion kaupunkilehteen.
Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että
koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä
aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan
paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan
elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut
ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita
eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita
turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä
kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian.
Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että
koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä
aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan
paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan
elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut
ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita
eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita
turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä
kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian.
Omassa työssäni olen tavannut kiusaamisprosessin kaikki osapuolet. Olen tavannut lamaantuneita kiusattuja, kiusaajia, vanhempia, opettajia. Kaikki voimme helposti kuvitella, miten vakavasta asiasta on kysymys. Lamaannus, joka koskettaa kaikkia osapuolia on voimattomuuden tila, joka syntyy pitkäaikaisen stressin tuotteena. Syyllisyyden tunne, häpeä ja voimattomuus ovat aivan jokaisessa tunnistettava tila. Olen huomannut, että itse asiassa kiusaaja ei osaa usein itsekään nimetä, miksi joku tietty ihminen tulee kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamisessa keskeinen tuntemus on turvattomuus ja terapiassa omassa työssäni juuri tämä on keskeinen teema. Mistä turvattomuuden kokemus alun perin syntyi ja miksi se aktivoituu tietyissä tilanteissa; välitunnilla, leikkipuistossa…, mikä on se yhteinen nimittäjä niille kiusaamisen näyttämöille. Miten me voimme kokemuksellisesti kokea turvan tunteen sellaisissakin tilanteissa, missä aikuinen ei ole paikalla huolehtimassa ja missä vaiheessa lapsi oppii kantamaan turvan kokemusta mukanaan. Veikkaan, että lähes jokaisella kiusaajalla on traumaperäinen ja uhkaavasti traumaksi muuntautuva sosiaalinen kipukokemus, sen tunnistaminen on todella tärkeää. Me vanhemmat saamme opettaa lapsillemme monia erilaisia taitoja niin sosiaalisessa ympäristössä kuin muissakin tilanteissa. Ja meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta lapsistamme omalla ”vahtivuorollamme”; vanhemmat kotona, koulussa opettaja, mummolassa isovanhemmat, harrastustoiminnoissa ohjaajat.
Kiusaamisen monet kasvot ja monet näkökulmat / Pohjolan sanomat 23.6.2014
Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että
koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä
aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan
paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan
elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut
ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita
eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita
turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä
kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian.
Lapsi voi traumatisoitua monesta syystä ja oletusarvo on,
että kiusaaja kiusaa jonkinasteisen oman traumakokemuksen vuoksi. Tällainen
sosiaalinen kipukokemus ja sen vahvuus
riippuu ns. kiintymysmallista, joka on kehittynyt lapselle tärkeiden aikuisten
luomana. John Bowlby puhuu näistä malleista ja turvallisen kiintymyksen
pohjasta. Sinänsä mielenkiintoista on
se, että kiintymyssuhdevaurio olisi jopa puolella eurooppalaisesta väestöstä.
Periaatteessa varsin yksinkertaiset kasvatukselliset ja tunnetaitopohjaiset
läsnäolon hetket ja turvassa olemisen kokemukset tuottavat turvallisen
kiintymysmallin. Kysymys ei ole tähtitieteellisestä monimutkaisesta yhtälöstä,
turvallinen kiintymyssuhde ja sen kannatteleminen itsessä syntyy vanhempien ja
lähiaikuisten huolenpidosta. Kiintymysmallit periytyvät; me toimimme herkästi
juuri samoin omille lapsillemme, kuten vanhempamme ovat meitä kohtaan
toimineet. Mikä tärkeintä! Turvattoman kiintymyssuhteen voi korjata, siihen voi
vaikuttaa. Meidän ei tarvitse jatkaa ”samaa rataa” sukulinjassa, vaan voimme
muuttaa toimintatapojamme. Näin myös antaa paremman ”työkalupakin” ongelmatilanteisiin
lapsellemme.
Kiusaaja ei todennäköisesti reagoi kiusatessaan pelkästään
siihen, että joku on ärsyttävä tai hankala, kiusaaja kiusaa, koska kiusatussa
on esimerkiksi jotain samankaltaista kuin jossakin kiusaajan omassa elämässä
olleessa haastavassa tapahtumassa. Joku äkillisen odottamattoman väkivallan
käyttäjä täysin tuntematonta kohtaan reagoi johonkin tilanteessa olevaan
samankaltaisuuteen, puhutaan tunnemuistosta.
Kiusaajalla on todennäköisesti myös pitkittynyt stressireaktio, joka syntyy tilanteissa, joissa kiusaaja kokee turvattomuutta.
Kiusaajalla on todennäköisesti myös pitkittynyt stressireaktio, joka syntyy tilanteissa, joissa kiusaaja kokee turvattomuutta.
Aivoteknisestihän aivomme skannaavat kaiken aikaa, olemmeko
turvassa. Puhutaan vähän stressihormonista, kortisolista. Sillä on vahva osuus
pako/taistelureaktiossa. Yllättävät ja ahdistavat tilanteet laukaisevat
elimistössä reaktion, jossa verenkiertoon pääsee reilumpi annos kortisolia;
tarkoitus on valmistaa keho pakoon tai taistelemaan, energiataso nousee
huomattavasti, kipukynnys alenee, immuunipuolustuskin valmistautuu vahvasti.
Kortisolin tarkoitus on auttaa meitä selviämään stressitilanteesta.
Kortisolitaso laskee nopeasti, MUTTA jos yhteinen huolenaiheemme
kiusaaja/kiusattu lapsi joutuu jatkuvat kortisolitykityksen keskelle, hänen
fyysinen terveytensäkin on uhattuna. Psykosomaattinen oireilu on tavallista
tämän päivän koululaisillemme.
Mitä me voimme tehdä koulukiusaamisen kitkemiseksi?
Stressireaktion/tunnepiikin aikana aivot eivät ota vastaan uutta informaatiota,
uuden oppiminen estyy, muistitoimintoihin liittyvät taidot heikkenevät reaktion
aikana, toiminnan ohjaustaidot heikkenevät. Haastavissa tunnetilareaktioissa
palautumisaika voi olla pitkä. Lisäksi tunnetilat tarttuvat, yksi haastavassa
tunnetilassa oleva voi saada aikaan koko luokkaan haastavan tunnetilan.
Aikuisilla on tässäkin mahdottoman tärkeä rooli! Käytän nimitystä laumanjohtaja
ja tarkoitan sillä huoltajaa/opettajaa/avustajaa/harrastustoiminnan ohjaajaa,
laumanjohtajan tunnetila on merkittävässä roolissa. EASEL ® -viitekehyksen
mukaisesti hyvä kysymys on ”Mitä tunnetiloja aktivoidaan minun
vahtivuorollani?” Me jokainen aikuinen kannamme vastuuta omalla
vahtivuorollamme.
Kortisolille on olemassa vastalääke, se on oksitosiini,
huolenpidon kautta syntyvä ”pelonlievittäjä”-aine. Sitä erittyy mm.
aivolisäkkeestä verenkiertoon. Oksitosiini näyttäisi lisäävän luottamusta
toisiin ihmisiin ja vaikuttaa halukkuuteen hyväksyä ihmisten välisen
vuorovaikutuksen mukanaan tuomat mahdolliset sosiaaliset riskit. Oksitosiiniä
erittyy siis verenkiertoon riittävän hoivan kautta. Lyhyesti ajateltuna ja pääteltynä
hyvä huolenpito ja huolenpidon kokemus ehkäisee lapsen ja aikuisen stressitason
nousua. Kun emme ole uhattuna ja meillä on riittävä kokemus turvasta, pystymme
käyttämään ongelmanratkaisutaitoja.
Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi lapsi tarvitsee
aikuisen apua. Vanhemmat opettavat lapselleen monia erilaisia taitoja niin
sosiaalisessa ympäristössä kuin muissakin arkisissa tilanteissa toimimiseen.
Erilaisten tunteiden käsittely ja sanoittaminen on tärkeä osa lapsen kasvun
prosessia, lapsilla ei ole välttämättä joko tietotaitoa tai ymmärrystä
suhtautua erilaisiin tunnetiloihin tilanteeseen sopivalla tavalla. Fakta asia
on kuitenkin se, että jokaisen meidän elämässä on epäreiluja ja ikäviäkin
tilanteita ja kohtaamisia, niihin pitää oppia suhtautumaan myötätuntoisesti ja
hyväksyvästi. Turhautumisen sietäminenkin on tärkeä elämäntaito.
Ajatuksia koulukiusaamisesta / Kemi-Tornion kaupunkilehti 26.6.2014
Koulukiusaaminen on päivän sana, olemme saaneet kuulla, että
koulukiusaaminen jättää traumaperäiset jäljet aikuisuuteen asti ja meistä
aikuisista moni edelleen toimii herkistyneen stressireaktion kautta työpaikan
paineissa ja työyhteisöissä. Traagisimmat tunnereaktiot ovat saattaneet osan
elämän sivuraiteille ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on tullut
ahdistavaksi ja pelottavaksi, osa siis edelleen väistää sosiaalisia suhteita
eikä hallitse sosiaalisen kanssakäymisen työkaluja eivätkä koe ihmissuhteita
turvallisina ja miellyttävinä. Kiusaamisessa syntyy vahva stressireaktio sekä
kiusaajalle että kiusatulle, joka muuntuu traumakokemukseksi varsin pian. Omassa työssäni olen tavannut kiusaamisprosessin kaikki osapuolet. Olen tavannut lamaantuneita kiusattuja, kiusaajia, vanhempia, opettajia. Kaikki voimme helposti kuvitella, miten vakavasta asiasta on kysymys. Lamaannus, joka koskettaa kaikkia osapuolia on voimattomuuden tila, joka syntyy pitkäaikaisen stressin tuotteena. Syyllisyyden tunne, häpeä ja voimattomuus ovat aivan jokaisessa tunnistettava tila. Olen huomannut, että itse asiassa kiusaaja ei osaa usein itsekään nimetä, miksi joku tietty ihminen tulee kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamisessa keskeinen tuntemus on turvattomuus ja terapiassa omassa työssäni juuri tämä on keskeinen teema. Mistä turvattomuuden kokemus alun perin syntyi ja miksi se aktivoituu tietyissä tilanteissa; välitunnilla, leikkipuistossa…, mikä on se yhteinen nimittäjä niille kiusaamisen näyttämöille. Miten me voimme kokemuksellisesti kokea turvan tunteen sellaisissakin tilanteissa, missä aikuinen ei ole paikalla huolehtimassa ja missä vaiheessa lapsi oppii kantamaan turvan kokemusta mukanaan. Veikkaan, että lähes jokaisella kiusaajalla on traumaperäinen ja uhkaavasti traumaksi muuntautuva sosiaalinen kipukokemus, sen tunnistaminen on todella tärkeää. Me vanhemmat saamme opettaa lapsillemme monia erilaisia taitoja niin sosiaalisessa ympäristössä kuin muissakin tilanteissa. Ja meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta lapsistamme omalla ”vahtivuorollamme”; vanhemmat kotona, koulussa opettaja, mummolassa isovanhemmat, harrastustoiminnoissa ohjaajat.
Lena Lassila,
toimintaterapeutti
EASEL ® COACH, Työnohjaaja STOry
Mindfulness-ohjaaja
toimintaterapeutti
EASEL ® COACH, Työnohjaaja STOry
Mindfulness-ohjaaja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

